Sinkkumiehille toivoa

Olipa kerran suutariukko
jolla oli tuvassa oma kukko
suutari ei osannut lukea
eikä päällensä pukea

Takin hän antoi naulassa riippua
sillä aikaa hän poltteli piippua
kukko se hyppeli tänne ja sinne
eikä ukko tiennyt minne?

Eräänä aamuna kukko keitti kahvia
kuppina pieni pala pahvia
suutariukko kun kahvit joi
kukko kiekui:nyt on aamunkoi!

Suutari oli myös kovin arka
ilman eukkoa ukkoparka
kukko vain seuranaan illalla
kuutamokävelyllä sillalla


Kylällä kanoja satakuusi
joka päivä ilmestyi uusi
yhden nimi oli Lola
toisen taas Karampola

Nyt ei kukko enää yksin
kanan kanssa käsityksin
kuutamoisella sillalla
aamutuimaan sekä illalla!


Suutariukko nyt rohkaisi mielen
kylän puotiin ja avasi kielen
pullapuodin myyjätärtä kosi
ja tämä juttu on aivan tosi!

Nyt ei ukko enää ole arka
yksinäinen ressu parka
ei kuutamoisella sillalla
eikä tuvassa yksin illalla!